lauantai 19. huhtikuuta 2014

Fitness fashion☆

Tiedän että moni siellä ruudun toisella puolella jo vääntelehtii ärtymyksestä, että taas tätä fitnesspaskaa! Älkää huoliko, en minä ole fitnessblogia perustamassa, mutta kun liikunta minullekin kuitenkin on harrastus, olen päättänyt panostaa siihenkin. Olen tehnyt parit hankinnat, jotka sopii tänne bloginkin puolelle laitettaviksi. 

Harrastan juoksulenkkeilyä, ja nyt viimeisen puolen vuoden sisällä on salitreenitkin astuneet kuvioon. Juoksulenkkeilyä olen harrastanut ihan ala-asteelta asti, jokseenkin anoreksiaan sairastuminen nollasi kaikki saavutukseni ja jouduin käytännössä aloittamaan alusta. Nyt olen taas päässyt kehittymään ihan kivasti, ja lenkkini ovat pidentyneet siitä kahdesta kilometristä 7-8 kilometriin. Mitään virallisia vermeitä minulla ei lenkkeilyä varten ole, talvisin on tullut juostua laskettelutakki ja toppahousut jalassa, kesällä on päällä vähän mitä sattuu. Nyt minulla on ollut ongelmaa mitä pistää lenkille lähtiessä päälle! Ilman takkia paleltuu ja tämä ainainen tuuli ja viima puskee tavan hupparista lävitse. Kuitenkin laskettelutakki on aivan liian paksu näihin keleihin. 

Kaupungilla kierrellessäni tein löydön. En edes etsinyt itselleni takkia, tämä asia pälkähti mieleeni oikeastaan vasta kun pengoin Spirit Storen vaaterekkejä ja tämä tarttui käteeni:
Voitteko kuvitella, täydellinen takki minulle! Vaaleanpunainen kultaisilla yksityiskohdilla. Himempää juoksutakkia saa etsiä. Kyseessä siis Everlast-merkkinen takki, ja tosiaan löysin sen täysin vahingossa Flamingon Spirit Storessa. Kävin pienen tahtojen taiston tämän takin suhteen, rakastuin tähän kyllä ensi silmäyksellä, mutta kun katsoin hintalappua tuli vähän paha olo. Olin oikeasti ihan peeaa, ja jätin takin liikkeeseen. Kämpälle palattuani minua alkoi hirmuisesti kaduttamaan, koska juoksutakkia ihan oikeasti tarvitsen. Ja suoraan sanottuna en usko että nätimpää takkia tulisin löytämään. Illalla googletin löytyisikö Everlastin Suomen/USAn nettikaupasta samaa takkia halvemmalla, mutta tuloksetta. Seuraavana päivänä kävin noutamassa takkirakkauden kotiin, vaikka hinta riipaisikin. Mutta ajattelin, ettei sitten seuraavaan viiteen vuoteen ainakaan tarvitse vastaavaa takkia lähteä ostamaan. Ja mitä nyt olen päässyt takkia käyttämään niin hyvä tuo on ollut!
Mainitsinkin Indiedays-tapahtumapostauksessa että saimme tapahtumasta lähtiessämme yllätyspussit, joissa oli erilaisia lahjoja ja alennuskuponkeja. Kupongeista ainoa jonka käytin oli Björn Borgin-alennuskuponki! En ole koskaan käynyt edes heidän liikkeessään, ja oikeastaan ensikosketus koko brändiin tapahtui Indiedayssin tapahtumassa. Rakastan värejä, ja treenivaatteissa neonpinkkiin sonnustautuminen ei ole mitenkään pahasta, vaikka arkipukeutumisessa se olisikin hiukan silmiinpistävää. Meninkin liikkeeseen etsimään treenitoppia itselleni, ja pitkän pähkäilyn jälkeen päädyin kuitenkin mustaan toppiin, sillä pinkeistä oli koot loppu. 
Mukaan tarttui myös kahdet pikkarit, sillä niitä ei koskaan voi olla liikaa ja liikuntaan tarkoitetuttuja alusvaatteita minulla ei edes ole urheilurintsikoita lukuun ottamatta. Ja koska niissä oli tarjous, antoi se lisäsyyn ostaa kyseiset parit. Liikkeessä kyllä tuli aikamoinen valinnanvaikeus, ja pyörin siellä suhteellisen pitkään kahteenkin otteeseen. Mitä nyt olen noita vaatteita käyttänyt, voin todeta että tulen Björn Borgin vaatteita ostamaan vastaisuudessakin. Nyt toistaiseksi kuitenkin olen treenivaatteidenkin suhteen fine, sillä sain ostettua myös juoksuhousut sekä treenihousut, joten näillä mennään nyt sitten vähän aikaa!

10 kommenttia:

  1. Ihan täydellinen takki! Olen pitkään mietiskellyt, että tarvitsisin jonkun söpön vaaleammansävyisen takin ja tuo näyttää juuri täydelliseltä! Mullakaan kun ei ole oikein mitään ulkona juoksemiseen soveltuvaa takkia... Täytyy yrittää katsoa, josko tuolla läheisessä Spirit Storessa on samanlainen. :D (Ja lompakko kiittää...)

    Ja pöh, ei nämä kuntoiluun liittyvät jutut mitään haittaa! Saan itsekin motivaatiota kun muut kirjoittaa aiheesta, haha. ^^

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noita ei ollut Kampissa kun sinne sillon soittelin, vaikutti et koko PK-seudun ainoot tollaset takit on vaan siellä Jumbon/Flamingon Spirit Storessa D: En sit tiedä mitä Everlastin oma liike tarjoaa, kandee käydä ehdottomasti kurkkaamassa!

      Ja kiva että ei haittaa :) Ois mukavaakin kirjoitella enemmän, mutta tiedän millaista ärsytystä wnb fittnessblogit aiheuttavat, ja mä kun en mikään supertreenaaja edes ole, sellainen harrastelija vain :>

      Poista
  2. Keskustassa oli huippualella noita, joskus käy näin...:/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mitä? :o Noita takkeja? Missä keskustassa? :o Want to know! :D

      Poista
  3. Selailin tässä sun blogias ja luin postauksia esim. sun anoreksiasta. Musta on tosi upeeta että oon editynyt sun parantumisessa noinkin paljon : ) Oot ihana ja upea ihminen ja kaiken lisäks sulla on aivan upea luonne!
    Mutta mua jäi vaivaamaan pari juttua. Itse olen suunnitellut lähteväni japaniin vaihtoon tässä vuoden kahden sisään ja nyt mua hieman pelottaa tuo, että japanissa suomalaisia(/ulkomaalaisia) pidetään iso kokoisina. Itse en siis ole mikään kamalan pieni, olen ihan normaali painoinen. Niin nyt vähän kauhistuttaa, että kun menen sinne niin saan oikeasti kuulla, että olen iso ja lihava. En ole kamalan tyytyväinen kroppaani ja jotenkin kammottaa tuo ajatus. En kuitenkaan haluaisi jättää matkaa väliin, koska haluan todella paljon lähteä ja oppia kyseisen maan kieltä ja kulttuuria.
    Mitä mieltä olet? Uskotko, että kestäisin siellä?
    Kiitos jo valmiiksi jos vastaat ^^ ja anteeksi jos tämä kommentti toi huonoja muistoja tai ei ollut asialinen

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi ihanaa vaan kun multa kysellään :) Oon tosi avoin tän sairauteni kanssa, en minä siitä muuten kirjoittaisikaan julkisesti mihinkään. Että mukava kun kysyit!

      Ja itselläni ei missään vaiheessa kukaan Japanissa sanonut että olen iso. Mutta kun vehtasin syömisteni kanssa ja paastosin, niin sitä kehuttiin ja ylistettiin. Japanilaiset tuntuivat olevan enemmän kuin innoissaan että "Suomityttö osaa olla syömättä, todellinen nainen!". Kauneusihannehan on siellä langanlaiha, muttei se varsin arkiolemisessa näkynyt. Että kyllä suosittelen lähtemään jos tilaisuus vain on! Kyllä sinä sen kestät :)

      Itselläni sh vain laukesi Japanissa, kun pääsin vanhempieni valvovan silmän alta pois ja minulle sattui reissussa kaikkea ikävää (jotka eivät liittyneet syömiseen/laihduttamiseen millään tavalla).

      Poista
    2. Kiitos hirveesti vastauksestasi!
      Hieman ehkä vielä kammottelee tuo asia, mutta nyt ymmärrän asian paljon paremmin : )
      Nyt olen kyllä hieman varmempi asiasta, että uskallan lähteä!

      Vielä haluan tässä sanoa kun kirjotit noita sivuoireita anoreksiasta, niin sitä lukiessani huomasin, että minulla on melkein kaikki/usea oire niistä. Siis anoreksiaa/syömihäiriötä minulla ei ole, eikä ole ollut. Tuskin tiedät syytä asiaan, mutta hieman tuli hölmö olo itselleni tajutessani sen : D
      Mutta tosiaan toivon, että pysyt vahvana ja uskon suuresti, että pystyt nujertamaan anoreksiasi : )
      Tsemppiä! Olet ihana ♥

      Poista
    3. Lähde ihmeessä, kyllä uskon että pärjäät <3 Japanilaiset ovat kuitenkin sen verran kohteliaita etteivät he kokoosi puutu. Ja en usko jos normipainoinen olet että kukaan sinun koostasi edes mitään ajattelee. Älä ota asiaa puheeksi missään muodossa, niin vältyt ongelmilta varmasti :)

      Ja aika karua jos sulla on niitä oireita D: Oisko joku puutostila? Hyvä ettei sulla ole kuitenkaan syömishäiriötä tms, ei kannata hankkiakaan! Varma tapa saada elämä pilalle, tai ainakin osa siitä :(

      Kiitoksia tsempeistä, niitä tarvitaan <3 Ja tulehan kertomaan miten reissusi meni kun pääset kotiutumaan!! :)

      Poista
  4. Oih! Toi Everlastin takki on supersöpö! :> <3

    Milla / millamainen

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on! kandee käydä hakemassa viimeinen kibale sieltä Spirit Storesta :D

      Poista