lauantai 29. huhtikuuta 2017

*:・゚✧Linkkaa blogisi!!✧・゚:*

Ajattelin nyt sitten sortua itsekin tähän samaan, eli linkkaa blogisi! Moni seuraamistani blogeista on hiljentynyt huomattavasti tai vaihtoehtoisesti ihan rehellisesti lopettanut, joten olisi ihana saada täydennystä omaan blogilistaan. Jos sinulla on muoti/matkailu/lifestyleblogi, niin linkkaa se minulle kuvauksen kanssa tahi ilman, käyn kurkkailemassa ja kun olen ehtinyt perehtymään kaikkiin linkattuihin, jaan täällä omat suosikkini💕Tarkemmin en osaa kuvailla, että minkälaisista blogeista pidän, sillä omat lemppariblogini ovat ihan laidasta laitaan erilaisia. Heppablogeja, ruokablogeja ja sisustusblogeja en oikein jaksa selailla, mutta kokeilkaa ihmeessä, jos tuntuu että juuri sinun blogisi voisi muuttaa minun mielipiteeni esimerkiksi heppablogeista. Kuvia pitää olla ja paljon, sillä harvemmin on aikaa alkaa lukemaan pelkkää tekstipainotteista, mutta mielipidepostaukset aina silloin tällöin ovat iiiiso plussa.
Mutta hei, jätä tosiaan kommenttiboksiin blogisi tai oma lemppariblogisi, käyn kurkkimassa! 

torstai 27. huhtikuuta 2017

*:・゚✧New from Michael Kors✧・゚:*

Siitä onkin hetki aikaa kun Michael Korsilta tuli hankittua yhtään mitään. Olenkin kertonut aloittavani uudessa työssä, ja tässä duunissa virkapukukoodi on hyvin tarkka. Taskuihin ei saa punkea mitään ja jos mielii kännykkää ja korttia pitää mukana, pitää laukun olla pieni, pukuun sopiva ja suhteellisen huomaamaton. Koska mies kielsi uuden Chanelin ostamisen, piti siirtyä vaihtehto kakkoseen😂


Tämä laukku on kyllä superkätevä! Kooltaan veska on pieni ja siro, mutta sisällä on ihan huisisti tilaa ja taskuja. Laukun takareunasta löytyy korttipaikat, vetoketjutaskuja on kaksi ja sitten tuollaisia lokeroita on useampia. Tarvittaessa laukusta saa myös lompakon/clutchin, kun hihnan saa kätevästi napsautettua neppareilla irti. Sopii siis tähän tulevaan tarkoitukseensa aivan täydellisesti. Tykkään myös kovasti noista hihnan kultaisista yksityiskohdista. 
Mitäs te tykkäätte tästä laukusta? Minusta tämä on aivan ihana ja sopii myös arkikäyttöön. Michael Korsilla on kyllä viimeaikoina alkanut harmittamaan se, miten paljon semifeikkejä laukkuja he tekevät. Jotenkin laukuista on mennyt maku, mutta näitä uniikkeja kappaleita suosin vielä. Kuten myös kenkiä ja vaatteita. Voi että, kyllä olisi himottanut ostaa uusi nyörineulemekko, joka heillä myynnissä oli. Meillä on kuitenkin nyt yksi reissu tiedossa, jonne pitää ehkä malttaa noiden ostostelujen kanssa. Siitä lisää sitten myöhemmin, samoin kuin tästä tulevasta työstäni😍

keskiviikko 26. huhtikuuta 2017

*:・゚✧Toiset ovat vaan tasa-arvoisempia kuin toiset✧・゚:*


Tässäpä aihe josta olen mielinyt kirjoitella jo pidempään. Olen facebookissa muutamissa feministiryhmissä, joissa käydään paljon keskustelua tasa-arvosta. Koski se sitten sukupuolten välisiä kuiluja, etnisten ryhmien, uskontojen tai seksuaalisten suuntautumisten välisiä eriarvoisuuksia, aiheesta voi käydä keskustelua siellä. On todella antoisaa päästä juttelemaan ns. kaltaistensa kanssa syvällisiä, saaden itsekin myös laajennettua näkökulmaa tiettyihin asioihin. Onhan noissakin ryhmissä meininki välillä vähän vähemmän rentoa ja ihmiset purkavat tuntojaan vähän turhan aggressiivisesti välillä, mutta pääsääntöisesti keskustelu on ollut todella antoisaa. 

Mikä sitten antoi ponnahduslaudan tälle aiheelle, oli keskustelu gender reveal partyistä, joita lähinnä Jenkeissä harrastetaan. Ne jotka eivät tiedä, kyseessä siis on syntymättömän vauvan sukupuolen paljastaminen isojen pirskeiden muodossa. Kommenteissa kritisoitiin aika vahvasti USAssa asuvia, kommentit oli luokkaa että "Tyhmät jenkit eipä niiltä muutakaan vois odottaa". 

Tämä on aika erikoista kommentointia ryhmässä, jossa kuitenkin ollaan rasismia ja syrjintää vastaan. Vastaavaa käytöstä huomaa paljon muuallakin. Esimerkiksi meidän koulussamme, jossa ilmapiiri on aina ah niin suvaitsevainen (toim. huom. vihaan sanaa suvaitsevainen, ei ole tasa-arvoa että valkoisena heteronaisena minä suvaitsen jonkun toisen.), sorrutaan tähän samaan. Puolella sanalla ei saa yleistää mitään islamiin tai Afrikkaan/Lähi-Itään liittyvää, mutta Japanin kulttuurin ja japanilaisten dissaaminen on ihan ok. "No japanilaiset nyt on ihme pervoja" and so on. Jos Japanista tulee todella härskiä ja jopa sairasta pornografista materiaalia, tarkoittaako se, että jokainen miljoonista japanilaisista olisi seksuaalisesti kieroutunut? Jos Somaliassa tyttöjen sukuelinten silpominen on enemmän sääntö kuin poikkeus, ei saa sanoa kansaa brutaaliksi, koska se on rasismia. En nää logiikkaa tässä. 

Venäläiset, suomenruotsalaiset ja saamelaiset ovat suhteellisen vapaata riistaa. "Ryssin nyt tän koko homman", on aika perus toteamus, ja unohdetaan, että sanassa "ryssiä" on hyvinkin rasistinen tausta. Itse kukin heittelee yleistyksiä venäläisistä hyvin paljon, ja slaavikyykkyvitsit ja meemit ovat ihan normaalia settiä, josta harva pahoittaa mieltään. Svenska talande bättre folket on ihan normiheitto, ja rantahurrit ajelee vaan uusilla veneillä ihmettelemässä Westendissä rahvaan elämää. Ruotsinkielisille saa valittaa isoon ääneen siitä kultalusikasta persiissä ja valittaa kuinka verorahoista maksetaan ruotsinkieliset katukyltit ja pakkoruotsi. Saamelaiset taas tunnetusti ovat viinaan meneviä poroihinsekaantujia. Sehän on vaan hauskaa!

Sitten voidaan ottaa rinnalle vaikkapa tummaihoiset ja muslimit. Jos samanlaisia yleistyksiä aletaan nakkelemaan heistä, kuinka äkkiä nousisi meteli. Voin käyttää blogissani tuota ryssiä-sanaa todennäköisesti aika rauhassa, mutta jos yllättäen käyttäisinkin vastaavasti n-sanaa, olisi aika pian kommenttiboksissa huomautuksia kielenkäytöstä. Vinosilmistä saa puhua kun viitataan aasialaisiin, mutta jos puhutaan rättipäistä viitaten muslimeihin, se ei _todellakaan_ ole ok. Kiinan kielestä saa vääntää vitsiä ja irvistellä, mutta jos vastaava tehdään arabiankielestä se on mautonta. 

Moni saattaa perustella asiaa etuoikeutuksilla. Jenkki, japanilainen, venäläinen ja suomenruotsalainen ovat etuoikeutetussa asemassa verrattuna esimerkiksi somaleihin. Itse en kyllä tykkää tästä etuoikeutus-ajattelusta, sillä se, että onko henkilö valkoinen varakas hetero, vai tummaihoinen muslimi kehitysmaasta, ei pitäisi olla mikään syy sortamiseen. Tottahan se on, että luultavimmin tummaihoinen kehitysmaan muslimi on kokenut enemmän pahaa ja huonoa kohtelua kuin se suomenruotsalainen westendistä, jolloin on ihan totta että hänen oikeuksiaan pitäisi enemmän tukea ja kannattaa. Kuitenkin, se ei oikeuta sen toisen osapuolen mollaamista. En itse hyväksy sitä, että etuoikeutetulla asemalla perustellaan sitä, että voidaan loukata omaa kulttuuritaustaa. Suomenruotsalaisen, saamelaisen, venäläisen, jenkin, somalin ja afgaanin tulisi kaikkien olla ylpeitä omasta taustastaan, sillä kulttuurien kirjo on rikkaus. Ei syy yleistämiselle ja sorrolle ja loukkaamiselle. Tulisi myös muistaa, että esimerkiksi Venäjä ja USA on aika laaja käsite, ja molempiin maihin mahtuu todella huono-osaisia ihmisiä. Maan hallinto/johto ei edusta läheskään koko kansan mielipidettä, ja korruptio, uhkailu ja aivopesu voivat olla vahvempina kuin äkkiä osaisi ajatellakaan. 

En sano että olisin mikään pyhimys, ja kyllä sitä itseltäkin välillä lipsahtaa yleistyksiä kansakuntaa jos toistakin kohtaan. Varmasti meillä kaikilla. Se vaan kieltämättä on jäänyt häiritsemään, että minulle voidaan mesota japanilaisten sairaudesta, kulttuurista ja ulkonäöstä pitämällä sitä ihan ok:na kritisointina. Samaa kun ei sallita monen muun vähemmistön kohdalla tehtäväksi. Kaiken varuiksi vielä tiivistän, että en ole sanomassa että rasseilkaa rauhassa tummaihoisille ja älää aasialaisille, vaan että kannattaa muistaa se, että tasa-arvo koskee ihan meitä kaikkia tärkeitä ihmisyksilöitä tällä planeetalla 💕

maanantai 24. huhtikuuta 2017

*:・゚✧Pink on pink✧・゚:*

Hejsan! Pitkästä aikaa saatte asukuvia, jotka ovat otettu ihan nyt tällein lähes reaaliajassa! Ilman kameraa asukuvailu on tuntunut vähän nihkeältä, ja eipä sitä aikaakaan ole oikeastaan ollut. Tietty olen laittautunut viimeaikoina reilusti useammin kuin keskivertopäivisin yleensä, että tietty sitä voisi työkoulutukseen lähtiessä napata kameran laukkuun ja nakittaa mies kuvaamaan päivän asuja. Olen kyllä aika taviksena liikenteessä ihan arkisin, ja ei sitä kahdeksaa tuntia jaksa istuakaan mitkään erikoisvaatteet päällä. Nyt lauantaina BID:issä olikin mahdollisuus kiskaista päälle sitten jotain sellaista, mitä on halunnut laittaa jo jonkin aikaa: överivaaleanpunaista. 

 Dress: MA*RS, jacket: H&M, bag: Louis Vuitton, bracelet: Bijou Bridgette, necklace: DaTuRa, shoes: Somewhere from Berlin


Puhuttiinkin tapahtumassa tyttöjen kanssa, kuinka kengissä on ihan hassu korrelaatio hinnan kanssa. Ne kalliit kengät ja ne kaikista halvimmat kengät ovat yleensä ihan superhyväkäyttöiset. Itselläni juuri keskinkertaisen, "normaalin" hintaiset kengät kun ovat olleet sellaisia jalantappajia, ja sitten esimerkiksi nämä vajaan viiden euron korkkarit olivat ihan mahtavan tuntuiset jalassa: Ei tehnyt pahaa kävellä koko päivää. Korkoahan näissä ei kyllä mitenkään päätähuimaavasti ole mutta kuitenkin. Ja voi, sain tuon Vuittonin mukaan. Tämä laukku on kyllä niin symppis, mutta hurjan hankala kyllä kieltämättä yhdistää. Tai, jos olen ihan "tavallisen" näköisenä liikenteessä, nappaan joko mustan Chanelin tai Neverfullin mukaan, sillä ne ovat ne luottolaukut arjessa. Mikäänhän ei tietenkään estäisi yhdistämästä vaaleanpunaista valopilkkua perus arkiseen asukokonaisuuteen. Olen vaan vähän laiskimus siirtämään tavaroita laukusta toiseen. 
Mitäs tykkäätte tästä asukokonaisuudesta? 

sunnuntai 23. huhtikuuta 2017

*:・゚✧BID2017✧・゚:*










Olipa mukavaa eilen, kun pääsin osallistumaan Bloggers inspiration dayhin jälleen kerran. Tällä kertaa pippalot olivat Kattilahallilla, joka oli paikkana ja sijainniltaan vaan paaljon parempi kuin viimekertainen konepaja. Menin tapahtumaan ihanan Inkan ja Kristiinan kanssa, ja jatkoimme iltaa ravintolaan myös Saijan kanssa. Kaikinpuolin onnistunut päivä. Sain tapahtumasta mukaani paljon kaikkea ihanaa GoGreeniltä, Vero Modalta, Olympukselta ja vähän kuskinpalkkaa Chrisulle Happy Joelta sekä Kyröltä. 
Oli ihana päivä ja toivottavasti pääsen osallistumaan myös vuoden päästä uudestaan💗

lauantai 22. huhtikuuta 2017

*:・゚✧Happiness✧・゚:*

Ihana kun pystyy kirjoittamaan välillä ihan hyviäkin uutisia tänne blogin puolelle. Tai toisaalta, vähän on sellainen "koputan puuta"-olo tämän iloitsemisen kanssa, sillä eihän se voi nyt vaan niin mennä että hommat sujuisi niinkuin pitää! Anyways, sain kutsun työhaastatteluun tuossa jokunen aika sitten, ja jibii minut valittiin! Tässä nyt on pari viikkoa vähän stressaavaa aikaa kun vedän koulutusta tulevaan ammattiini sekä suoritan viimeisiä sosionomin opintoja. Aika tiukkaa tahtia, mutta tänään onneksi pääsee vähän nollaamaan ja nauttimaan Indiedaysin bloggaajapäivästä. En paljasta enempää työpaikastani, ennen kuin se on ihan 10000% varma homma, mutta matkailualalle työllistyin. Ihanalta tuntuu kyllä. 
Kävimme sitten Starbucksissa hyvien asioiden kunniaksi tuossa yksi päivä. Haha, sen siitä saa kun kummallakin vaikeat nimet, ei mee koskaan oikein näihin starbucks-mukeihin. No mutta, sinne päin kuitenkin, ei sitä liian niuhoksi passaa ruveta. Korkattiin myös terassi, mikä oli juuri silloin avattu, ja olihan se ihan hauskaa katsella (oksentavia lokkeja) maisemia ja nauttia auringonpaisteesta, vaikka tuuli olikin semikylmä. Kyllä se kesä sieltä tulee, hitaasti mutta varmasti. 
Eipä tässä oikeastaan ole mitään sen ihmeellisempiä tapahtunut, muutakuin tämä työkuvio. Loppujen lopuksi ollut tosi peruselämää, tavallista arkea. Onhan niitä omia vääntöjänsä ollut tässä, mutta niihin nyt on varmaan vaan pakko tottua, todeta että tämä nyt sitten on tätä elämää. Paskan määrä on vakio, sen muoto vaan muuttuu😅Olen vain ihan superiloinen tuosta työpaikasta, ihan unelmaduunia ja toivon saavani jatkaa tämän määräaikaisuuden jälkeen. Kaikille ei vielä voitu jatkoa luvata, joten otan oman perus pessimistimoodin päälle, mutta salaa sisimmässäni toivon että työt voisivat jatkua. 

P.s. Tuo starbucksin salty caramel latte whatever siellä kausimakuna on, ei oikein ollut mitenkään erityisen herkullinen. Milloinkohan sitä oppii ettei nuo Starbucksin erikoisuudet nyt ole niin hyviä miltä ne aina kuulostaa ; A ;

torstai 20. huhtikuuta 2017

*:・゚✧Kuinka tehdä täydellinen somekanava✧・゚:*


Muutamissakin blogeissa on näkynyt kirjoituksia siitä, kuinka saada silmää miellyttävä instagram, tuhansia kiinnostava snapchat, klikkejä keräävä youtubekanava ja täydellisen esteettisen harmonisen koukuttava blogi. Aktiivisena somen kuluttajana minäkin nyt sitten päätin tehdä samanlaisen postauksen. Tässä vinkkejä siis siihen, miten saat somekanavastasi ihmisiä kiinnostavan ja seuraajia ilmestyykin kuin tyhjästä! Ok, vain yksi vinkki, mutta se riittää. 

Nimittäin vinkkini on se että mitä väliä mistään ohjeista, pidä sellaista somekanavaa kuin haluat! Minua oikeastaan vähän jopa korpeaa sellaiset postaukset, joissa jaellaan sääntöjä siihen miten pitää olla samansävyiset kuvat instagramissa ja aihe ei saa vaihdella blogipostauksissa liikaa ja jos ei ole vähintään tv-kuvauksiin tarkoitettua videokameraa niin et voi aloittaa vloggaamista. Mitä ihmettä, minun suurin mokani ikinä on varmaan ollut juuri se, kun noudatti liikaa kaikkia ohjeita. Minun blogihan oli karseinta koskaan tuossa jokunen aika sitten, kun halusin tehdä tr00 ammattiblogin, johon minulla oikeastaan ei ollut mielenkiintoa, ei ollut aikaa ja loppujen lopuksi ei edes huvitusta. Mietin että voinko minä nyt julkaista tällaisia My Little Pony-juttuja kun se karkottaa lukijoita, kuka nyt jonkun bronyn blogia haluaisi lukea. Koko elämä meni niin siihen, että piti kiillottaa siitä 24/7 somekelpoista. Fakta kuitenkin on se että oma elämäni on niin tavallista ja tylsää, josta spesiaalia muiden silmissä tekee varmaan vaan matkailu. Muuten minä ja aviomieheni käymme ihan tavallisen tylsästi töissä, minä suoritan opintoja loppuun, työpäivän jälkeen käydään lenkillä ja Prismassa ja katsotaan Simpsoneita tai vaihtoehtoisesti pelataan WiiU:lla. On aika väsyttävää ja rasittavaa kiillottaa tällaisesta mitään luxelämää, jolla saada ihmiset sokaistua ja seuraamaan koska WAU. Ei sitä jaksa. 

Ensimmäinen askelhan tähän oli se, kun kirjoittelinkin tuossa joskus kuinka blogimaailma on niin tekopyhää ja vastaavaa. Lopetin paineiden ottamisen asukokonaisuuksista, vaikka sitä ennen ja sen jälkeenkin on jonkin verran ollut määkmistä siitä, että olisi pitänyt laittaa hiukset paremmin ja olisi pitänyt laittaa ne ja nuo kengät ja pulskakin olet että laihduttaisit ensin. Voi kuulostaa karulta, mutta se avainsana on se, että minä lakkasin välittämästä. Ja sillä olen päässyt pitkälle. En enää välitä, mitä muut minun blogistani tai instastani ajattelee. Nämä kaksi ovat oikeastaan ne kanavat joita eniten käytän ja päivittelen. Juttelin Sarin kanssa siellä nähdessämme, että instatilinkin tulee olla juuri sellainen kuin itse haluaa. Minulle instagram ei koskaan ole ollutkaan mikään menestymisen väline, toisin kuin ehkä blogi. Jaan instaan kivoja kuvia sitä varten että kaverini, joita blogimaailma ei kiinnosta, voi seurata minun tekemisiäni. En käytä instakuviin juurikaan aikaa, muutakuin sen miljoonan häshtägin laittamiseen, jonka tiedän myös ärsyttävän joitakuita. Mutta so what? Jos haluan laittaa #finnishgirl #instamood, niin sitten laitan. 

Somesta on tullut kuin ulkonäkö. Ulkopuolelta voidaan alkaa sanelemaan millainen juuri sinun tulisi olla. Onhan se fakta, että tietynnäköiset blogit ja sometilit houkuttelee seuraajia ja klikkejä. Jos blogiinsa ei halua panostaa, ei sitä tietenkään voi olettaa että suuret massat vyöryisivät seuraajiksi. Kuitenkin jos blogi on itselleen vain ajanviete, ei voi yksittäinen lukija jossain ajatella, että bloggaajan tulisi sijoittaa aikaa ja rahaa blogiinsa vain siksi, että jollakulla muulla olisi sen kanssa hyvä. Itselleni blogi on välimaastosta, sillä tämä on minun numero 1 harrastus, ja harrastukseeni haluan panostaa. Olen ostanut kamerat ja obiskat ja photoshopit, mutta en halua alkaa maksamaan instaseuraajista, en halua maksaa blogini ulkoasusta, en halua maksaa markkinoinnista. Ja sen lisäksi en halua ottaa mitään stressiä siitä, kiinnostaako postaukseni 10 vai 10 000 ihmistä. Totta kai se tuntuu tosi hyvältä, kun nään jonkun postauksen saaneen (kivoja) kommentteja monia kymmeniä, mutta se, että postaukseni saa kolme kommenttia ei tunnu mitenkään pahaltakaan. Sama pätee instagramiin, että ne muutamat postaukset joissa on ihan superisti tykkäyksiä saa hymyn huulille, mutta jos postaus ei kiinnosta kuin paria kaveriani niin sekin on ok. 

Varmaan tässä postauksessa oli monelle itsestäänselvyyksiä ja sen seitsemänsataa muuta bloggaajaa ovat kirjoittaneet tästä samasta asiasta. Välillä vaan on ihan hyvä muistuttaa, ettei kenenkään tarvitse muuttaa itseään tai sometiliään jotakuta muuta varten. Sillä voin luvata, että kitisijöille ei mikään kelpaa 😂No ei, siis että pointti on se, että pääasia että sinulla itselläsi on hyvä olla sen materiaalin kanssa, mitä tuotat sosiaaliseen mediaan. 

keskiviikko 19. huhtikuuta 2017

*:・゚✧Uusimpia ostoksia✧・゚:*

Pitkästä aikaa ostospostausta! Pahoittelut vähän erikoisesta postaustahdista ja että mitään atm matskua ei ole blogin puolella ollut vähään aikaan. Faktahan on taas se että elämässä on paljon kaikenlaista käynnissä (tällä kertaa ihan kivoja juttuja itseasiassa!), ja kiirettä pitänyt. Motivaatio opparin väsäämiseen on ollut huipussaan ja sitten elämässä on muutoksia, joista tulette kuulemaan vähän myöhemmin lisää. Nyt kuitenkin pikkuisen ostosten esittelyä, sillä kävimme pääsiäisenä risteilyllä, jolta tarttui mukaan muutamia ihanuuksia. 

Escadan hajuvedet ovat vaan ihania! Kerroinkin edellisessä kosmetiikkapostauksessa siitä, että rakastan essencen Day in paradise-hajuvettä, mutta sitä ei löydy ei sitten mistään. Tämä Escadan Rockin' Rio on aika lähelle tuota Essencen hajuvettä, mutta vaan hiukan hedelmäisempi. Tykkään kovasti, ja tämä puteli on sen verta isokin, että tästä riittää muutamaksi käyttökerraksi.

Kosmetiikkapuoli sai uuden tulokkaan, nimittäin Chanelin huulikiillon. Chanelin luomiväripaletit eivät tehneet positiivista vaikutusta minuun, mutta huulikiilloissa oli niin herkullisia värejä, ja laivan hinnat mukavan edullisia, niin ostin itselleni kokeiluun ensimmäisen huulikiiltoni, ja ensivaikutelma tästä on ihan tosi jees! Vielä en ole käyttämään asti ehtinyt, mutta maybe soon~
Kierrän Stockmannin hullut päivät yleensä kaukaa, mutta nyt oli vaan ihan pakko mennä, sillä Kartellin stone-jakkarat olivat ihan huippualennuksessa. Ostettiin tuohon eteiseen sitten pikkupöydäksi, ja sitten kävin jälkikäteen ostamassa H&M-homelta tuollaisen ananastyylisen maljakon/kulhon, jonne iskin sitten jotain random koristevaloja. Ihan valmis tämä viritelmä ei ole, mutta saa nyt ajaa hetkisen asiansa. Pahoittelut tuosta modeemin johdosta, mies seppäili olohuoneessa jotain ja tarvitsi langallisen netin, niin en voinut sitä viritelmää vaan blogikuvan takia alkaa purkamaankaan😅

Uusi kausimuumimuki oli pakko ostaa jo ihan kahdestakin syystä: Meidän häissä soi tuo teatteri-kohtauksen musiikki, joten aika kova tunnearvo tähän mukiin tiivistyi jo ihan vaan häämusiikin takia. Toisekseen, nauroin että tässä ollaan minä ja mieheni, minä väsäämässä tuskaisena opparia ja mies tarjoamassa karkkia että tulisi parempi mieli😅 Tästä muotoutui siis ihan lempparimuki melkein heti ensisilmäyksellä!

Lisää ananasta! H&M Home on kyllä aika pirullinen paikka, sieltä nappaa mukaan kaikenlaista jota oikeasti ei tarvitse mihinkään, kuten nyt esimerkiksi vaikka tämä jättimäinen ananasmuki. Tuo kissamuki tuli ostettua jokunen aika sitten, ja se on ollut ihan superkätevä, kun haluaa juoda "vain yhden kupin teetä". Ananasmuki oli vaan niin symppis, että ajattelin ettei siitä mitään haittaakaan ole...

Mitäs tykkäsitte näistä ostoksista? Oliko jotain suosikkeja seassa? 

maanantai 17. huhtikuuta 2017

*:・゚✧Pastel in Spain✧・゚:*



 Dress: Nellycom, bag: Louis Vuitton, earrings: Zaful

Viimeisenä iltana Almunecarissa päätettiin mennä syömään ihan superhienosti, ja minulla oli haaveissa otattaa pariskuntakuvia meistä kahdesta tuona iltana, kun oltiin laittauduttu. En tiedä mikä vika oli kamerassa, kuvaajassa tai kuvattavassa, mutta kaikki kuvat tuossa puistossa olivat TOSI tärähtäneitä ja tarkentaneet taustaan, että surukseni kaikki meidän yhteiskuvat olivat ihan roskiskamaa. Nämä muutamat asukuvat kuitenkin olivat esittelykelpoisia, onneksi. 
Tilasin Nelly.comilta itselleni muutamat maksimekot, ja snäpissä seuraavat saattavatkin muistaa, että kysyin mikä mekoista oli paras. Noh, valinta tuli tehtyä osin senkin perusteella, että muissa mekoissa olivat rikkinäiset vetoketjut. Siis mikä hitto näissä Nellyn mekoissa on, että vetskarit on ommeltu superhuonosti, sillä ei ole nimittäin ensimmäinen kerta, kun palautukseen lähtee mekkoja sen takia, että vetoketju ei suostu menemään kiinni (ja ennen kuin se ensimmäinen läskikommentti tulee, niin ompalijalla näytetty mekot ja hänkin sanoi niiden olevan tosi surkeasti tehty!). 
Mitäs tykkäätte mekosta? Ja onko teilläkin ollut ongelmuuksia Nelly.comin mekkojen kanssa? 

perjantai 14. huhtikuuta 2017

*:・゚✧Almunecar pictures✧・゚:*












Heii hyvät pääsiäiset! Nyt sitten onkin aika laitella pienissä erissä näitä ihan kameralla otettuja reissukuvia tänne blogin puolelle. Ollaan tänään miehen kanssa otettu rennosti, lenkkeilty, laitettu ruokaa ja nyt sitten olisi minulla tarkoitus väsäillä blogihommia sekä harjoitteluraportteja palautuskuntoon. Oppariakin olisi nyt korkea aika alkaa työstämään ihan aktiivisesti eteenpäin... Tässä nyt sitten ilman turhempia lätinöitä nämä reissukuvat, joita on vielä ruhtinaalisesti jäljellä. Ajattelin tehdä ihan teemapostauksia, joissa esittelen tuon hotellin sekä voin sitä automurtoakin avata teille vähän enemmän, jos se aiheena on kiinnostava. 
Nyt kuitenkin, ihanaa perjantaita teille kaikille!