keskiviikko 23. elokuuta 2017

*:・゚✧New Liz Lisa dress✧・゚:*

Asukuvien pariin. Pakko oli ottaa teille muutamat asukuvat, kun innostuin niin tästä superista löydöstä Liz Lisan liikkeessä. Alennusrekissä, -70%. Pakkohan se oli sitten vetää seuraavana päivänä päälle. Arvoin kaupassa kyllä hetkisen, että onkohan tämä enää "minua", ja onko järkevää ostaa tällaista näin röyhelöistä ja söpöprinttistä kolttua. Sitten ajattelin, että mitä väliä! Tykkään tästä ja tämä on juuri sopivan kokoinen ja hyvä päällä, ja miinus seitsemänkymmentä prsenttia, niin pakko se on vaan ostaa. Ja onneksi ostin, sillä tulen varmasti käyttämään tätä vielä paljon! Ehkä Suomessa on nyt nämä kesämekkokelit tältä vuodelta jo menneet, mutta eiköhän tämän ympärille saa jotain talvisempaakin, sekä säilyyhän tämä ensi kesää varten! 

 Dress: Liz Lisa, bag: Louis Vuitton, shoes: DearY, necklace: Swarovski, earrings: Chanel

Mitäs te tykkäätte mekosta? Kun saisi hiukset vielä laitettua tuuheammiksi tai iskettyä peruukin päähän, ja fiksaisi vähän meikkiä, niin saisihan tästä wanhan hywän ajan gyarulookin aikaiseksi. Mutta meni tämä näinkin, vähän arkisemmassakin kokonaisuudessa. Liz Lisalla oli nyt tällä hetkellä paljonkin kaikkea kivaa ja söpöä, olisi tehnyt mieli kerralla rohmuta kaikki mikä vaan irti lähtee! Jäin vähän kaipailemaan yhtä mekkoa ja neuletta, sekä kaikkia söpöjä asusteita, mutta eiköhän siä ilmankin selviä. 

Asiasta kukkaruukkuun. Fellow bloggaajat, onko teilläkin nyt ollut viimeaikoina bloggerin kanssa ongelmia? Minulla tämä tekstikenttä tökkii ja teksti tulee todella, todella viiveellä. Jos viimeisimmissä postauksissa on jotain massiivisia kirjoitusvirheitä, niin syy ei ole lukihäiriössäni vaan tosiaan siitä että teksti tulee 30 sekunnin viiveellä... Ärsyttävää. Olin jo valmis heittämään tietokoneen jorpakkoon ja kiroamaan modeemin alimpaan helvettiin, kunnes jouduin toteamaan että vika on vain bloggerissa, muut nettisivut sekä Word toimii normaalisti...

Nyt onkin sitten tulossa kaikenlaista. Asukuvia, reissukuvia kolmesta kohteesta, arvontaa... Eli nyt skarppailen täällä ja pyrin saamaan kaiken kasaan mahd. pian! Pysykää tekin kanavalla💖💖

tiistai 22. elokuuta 2017

*:・゚✧Muumikokoelman lisäystä✧・゚:*


Moikka vaan. Olen voinut tosi huonosti viimeaikoina, ja pyörittelinkin mielessäni jo erilaisia tämä on tässä-postauksia joita olisin voinut päivittää tänne että tietäisitte minun olevan jotakuinkin hengissä. Kuitenkin totesin että ei, vieläkään en kuitenkaan halua lopettaa blogia, laittaa sitä tauolle tai muutakaan. En myöskään halua tehdä mitään valituskitinäpostausta, vaan keskittyä mieluummin kaikkeen kivaan, kun näyttää jälleen kerran siltä että jokin yleinen negatiivisuuden aalto on vallannut kommenttikentän (Muistutus sulle yhdelle siellä: Kommentti ei muutu asialliseksi jos heität perään "ei millään pahalla"-kortin). 
Mutta mikäs sitä sen ihanampaa ja piristävämpää kuin muumit! Älkää vaan kukaan väittäkö siellä, ettettekö muka muumeista tykkäisi. Oma muumikokoelma kasvoi tässä jokunen aika sitten japanilaisilla uutuuksilla. Olen aikaisemminkin kirjoitellut, että Japanissa Iittalan sijaan mukeja ja muita astioita tekee Yamaka. Tässäpä näätte nyt sitten ostoksia, jotka tulivat meille Yamakalta. 

Japanissa on ollut 9.8. Muumipäivä, joten kaupantekijäisiksi sai tällaisen söpön muumipäivän kulhon. Ihan täydellinen, sopii juuri joihinkin nuudeliannoksiin tai muuten japanilaista ruokaa tehdessä. 

Muumimukeja tuli ostettua kaksi: Pinkki pikkumyy sekä Muumipeli-muki. Tuo Muumipeli oli vaan niin kaunis ja värikäs, sekä täydellisen kokoinen. Pinkki Pikkumyy oli vaan... Pinkki, ja Pikkumyy on parhautta. Tykkään näistä Yamakan muumimukeista, ja vaikkei ne olekaan Suomessa niin kuuminta hottia kuin ihan kotimaiset, on se kivaa kun omasta kaapista löytyy jokin tällainen harvinaisuus mitä ihan jokaiselta muulta ei löydykään. 
Katselin Stockmannilta teepannuja, ja ne olivat kaikki tosi kalliita ja vähän tönkön näköisiä. Onneksi sitten mukeja shoppaillessa törmäsin myös tähän ihanaan pikkuiseen teepannuun muumitalo-printillä. Aivan täydellinen! Täytyy nyt vaan toivoa että saa tämän pidettyä ehjänä, sillä aika sirorakenteinen ja ohutta lasia tämä on aikaisempaan teepannuun verrattuna!

Tällaisia ostoksia tällä kertaa! Mitäs tykkäsitte näistä? Ja pahoittelut että kommentteihin vastaaminen on jäänyt, olen tosiaan voinut ihan törkeän huonosti viimeaikoina, että voimavaroja on ihan tosissaan pitänyt tikistää että jaksaa arjestakin selvitä. 

keskiviikko 16. elokuuta 2017

*:・゚✧Kuinka pukeutua reissuille✧・゚:*

Inspiroiduin kovasti Niinan blogitekstistä reissupukeutumisesta. Tykkään laittautuisesta ja oma tyyli on se must juttu ja määrittelee pitkälti identiteettini, mutta mitäs kun lähdetään reissuun, ja olosuhteet ovat perus kotiolemiseen aivan erilaiset. Miten hoidan pukeutumisen/meikkaamisen/laukut/kenkävalinnat matkoilla? Ajattelin nyt avata tässä vähän sitä filosofiaa mikä minulla on pakkaamisen ja pukeutumisen suhteen matkoilla. 
Matkakohdehan sen tietenkin pidemmänpäälle määrittelee, minkänäköisenä ja miten reissuun lähdetään. Kaupunkilomilla vaatetus on aika pitkellä samanlaista mitä kotosallakin ollessa, tosin monikäyttöisempää ja rennompaa. Epämukavat ja hankalat vaatteet jää suosiolla kotiin, sillä yleensä reissussa vietetään koko päivä kaupungilla käymättä kämpällä/hotellissa kertaakaan välimatkojen pituuksien vuoksi. T-paidat ja topit sekä joustavat hameet ja mekot ovat ihan luottovaatteita, joide kanssa on mukava kulkea pitkääkin matkaa. Lentomatkustuksessa ehdoton lemppari ovat trikoot, sillä ne ovat mukavat päällä ja antaavat hametta enemmän nuljuamismahdollisuuksia lennon ajan. Bisnesluokassa matkustaessa pukeudun ihan samalla tavalla, tietty joidenkin maiden business- ja first class loungeissa on ihan pukukoodit: Ei trikoita, shortseja, rantavaatteita yms tai velvoitetaan smart casual- pukeutumiseen. Suomessa loungeissa ei tällaisia pukeutumisvaatimuksia (tietääksen) ole. 

Kengät ovat sitten se isoin murheenkryyni. Kun olisihan se ihan kivaa näyttää kivalta, ja jos muu asu on nätti, niin hyvännäköiset plus mukavat kengät ovatkin iso haaste! Tietty oma suuri unelma on se, että joku päivä osaan kulkea korkokengät jalassa vaikka unissani ja ilman kipuja, mutta voi olla että tämä haave jää toteutumatta. Tennareista en innostu, lenkkareita minulta löytyy siistejä yksilöitä vain nuo Niken. Eikä lenkkaritkaan nyt joka-asun kengät ole. Ballerinat ovat vähän meh, ja pidemmän päälle kävellessä jalat kipeytyvät niistäkin (Paitsi nuo Michael Korsit ovat numero erikseen). Yleensä pakkaa kahdet parit kenkiä mukaan riippuen reissun pituudesta ja luonteesta. Rantakohteisiin sandaalit ja ballerinat (+lenkkarit), ja kaupunkikohteisiin lenkkarit ja ballerinat (+korkkarit jos jotain fancya tiedossa). 
Laukkuna reissuissa palvelee useimmiten neverfull. Kätevää kun laukun saa pungettua niin täyteen, että koko päivän roinat ja pikkuostokset kulkevat helposti mukana. Miinusta tietty tulee vetoketjuttomuudesta. Nyt kuitenkin minulla on Michael Korsin laukun lisäksi myös uusi speedy, jossa on vetoketju. Yhtä tilavia ne ei tämän neverfullin kanssa ole, mutta lähestulkoon. Pikkulaukut jää lähes aina kotiin, sillä harvemmin niitä tarvitaan. Jos tiedän jonkun pikkulaukkutilaisuuden koittavan, nappaan LVn Evan mukaan, sillä sen saa tyhjänä tosi pieneen tilaan ängettyä, ja sekin on kokoonsa nähden aikamoinen tilaihme. 
Sitten tietty mukaan pakataan alusvaatteet, yövaatteet ja joku neule/huppari, minkä voi kätevästi yhdistää sitten joka asuun tarpeen tullen. Koruja en ota mukaan, muutakuin ne mitä päällä sattuu lähtiessä olemaan, ja meikkejä pakkaan minimin verran. Luomivärejä yms en ota mukaan oikeastaan ikinä. 
Pyrin tosiaan siihenkin, että saan mahdollisimman vähän tavaraa matkalaukkuun, että mahdolliset ostokset mahtuvat paremmin tai että reissuun selviäisi pelkillä käsimatkatavaroilla. Ollaan erikoistuttu näihin lyhyisiin pyrähdyksiin, että harvemmin edes ollaan missään niin pitkään, että paljoa vaatteita ja roinaa ehtisi tarvitsemaan. 
Millaista reissupukeutumista te noudatatte? 

tiistai 15. elokuuta 2017

*:・゚✧Berlin pictures✧・゚:*










1. Jos käytte Berliinissä, käykää ihmeessä tässä suklaakaupassa. Superhalpaa ja parasta suklaata ikinä. Mukaan tarttui sitten alekopasta maailman söpöimpiä vesimelonikarkkeja. 2. Ostosten kanssa lepäilyä outletkylässä. Oli muuten yksi parhaimpia outletmestoja missä koskaan olen käynyt, hinnat olivat ihan oikeasti paljon halvempia kuin kaupassa. 3-4. Ajelua ympäri Berliiniä. 5-6. Vierailtiin siellä ihanassa kissakahvilassa missä viimeksikin. Nyt oli väkeä vähän enemmän ja kissat aktiivisempia. Tilasin itse mansikkalimsan ja -vohvelin, sekä Christian jäätekökahvin. 7. Bongattiin tosi kiva terassi keskustasta, aivan KaDeWen vierestä, jossa oli aamiaista tarjolla. Otettiin sitten ihan megaplatteri meille ruokaa, kun annos maksoi kaiken kaikkiaan yhteensä vain 20€. 8. Ensimmäisenä iltana kokeiltiin israelilaista ruokaa. Ei aivan minun juttuni, mutta nuo alkupalat olivat herkullisia. 9. Vuokrattiin siis auto käyttöömme, ja meillä kävi ihan huisi tuuri: Vuokrattiin etukäteen pikkuinen kaksipaikkainen volkswagen, ja saimmekin loppujen lopuksi sitten ison citymaasturin! 10. Mansikkamargaritaa. Drinkkien juominen Berliinissä on omalta kohdin vähän nihkeää, kun sitä viinaa kaadetaan niin armottomasti ilman mittailuita juomiin. Tämä(kin) maistui siis lähinnä tequilalta, eli ei kauhean hyvältä.😖

sunnuntai 13. elokuuta 2017

*:・゚✧Uskaltaako merkkiliikkeisiin mennä?✧・゚:*

Hellurei! Täällä ollaan palailtu Berliinistä ja nyt istuksitaan sämpylä sylissä väsyneenä kotisohvalla. Takaisin reissusta tultiin jo perjantaina, mutta jäin suoraan iltavuoroon töihin ja nyt olen tehnyt pitkää päivää aikaisilla aamuilla, joten ei ole hurjasti ollut aivotoimintaa ja jaksamista availla bloggeria. Minulla on taas hurjasti kertynyt kuvamatskua reissulta, ja asiaakin on jonkun verran, mutta koska kuvien muokkaamisessa menee hetki ja se vaatii jonkinlaista valppaampaa vireystilaa, tulin jakamaan teille muutamat kuvat reissun yhdestä kohokohdasta, ja sen inspaamana ajattelin kirjoittaa teille sellaisesta asiasta kuin merkkiliikkeissä vierailu. Kyseinen asia kiinnosti itseäni ihan hurjasti, ennen kuin ekoja kertoja vierailin merkkiliikkeissä. Uskaltaako Louis Vuittonille mennä vain katselemaan? Täytyykö Chanelille meikata? Voiko vierailla Dolce & Gabbanalla, jos ei tiedä laukkujen mallin nimiä? (Btw, antakaa armoa. Aamu kuuden herätys, lento, helle ja koko päivä kävelyä-lookki on varmasti itse kullakin meillä vähän räjähtänyt)
Ensinnäkin lähtökohtaisesti minusta on tosi kurjaa, että tällaista asiaa edes joutuu miettimään. Olet maksava asiakas (tai ainakin erittäin kiinnostunut tulemaan maksavaksi asiakkaaksi), jos menet liikeeseen ja sinulla on edes jokin ajatus siitä mitä haluat ostaa. Toisekseen, kyseessä on kauppa, josta menet ostamaan tuotteen x. Tavallaan on hassua että kyseistä toimitusta pitää sikäli erikseen suunnitella (tietty säästäminen/budjetointi sekä liikkeeseen meno siltä osin, että Suomessa meillä ei läheskään kaikkia merkkiliikkeitä ole on eri juttu). Jos luksusliikkeiden pointti on se, että sitä roinaa halutaan myydä vain "oikeasti rikkaille", on se ulkonäön kyttääminen ihan pönttö juttu, sillä naamasta ja meikin määrästä ei varallisuutta näe. Itse olen saanut meikittömänä ja normivaatteissa sekä ihan superia palvelua että todella ikävää. Toisaalta, olen myös meikattuna saanut sekä superia että hurjan kurjaa asiakaspalvelua. Mitä olen todennut tässä ajan saatossa, että eipä se palvelun laatu liity mitenkään siihen millainen sinä ihmisenä olet, vaan siihen, kuka siellä sattuu sinua palvelemaan.
Helsingissä liikkeistä tutuin varmaan kaikille on Louis Vuitton. Siellä useat kerrat käyneenä voin todeta fiilisten olevan aika... ristiriitaiset. Luikkarin tuotteet ovat hyvälaatuisia ja symppiksiä, tykkään niistä hurjasti kun ne ovat niin klassikoita. Liikkeessä asiointi on kivaa kun onhan siinä se oma tunnelmansa kantaa se pieni oranssi pussukka kaupungilta kotiin ja päästä hypistelemään uutta söpösti pakattua ostosta. Ekan kerran liikkeessä käydessäni kokemus oli lattea. Myyjä oli tyly, tuote heitettiin tiskille, käskettiin maksamaan ja tavara pakattiin nenän edessä ja lykättiin kouraan ja edes kiitosta ei sanottu. Ajattelin sen johtuvan siitä, että olin ensimmäistä kertaa tekemässä ostosta, ja siten en mitenkään "nimekäs" tai muuten palaava asiakas, että palvlua minun tuskin olisi kannattanutkaan odottaa. Kuitenkin vastaavaa meininkiä on ollut yhä uudelleen ja uudelleen, joukossa tietysti myös aivan ihania myyjiä. Muuten olisin tietenkin äänestänyt jaloillani. Viimeinen pisara kuitenkin minulle oli tuo Tahitienne -laukun osto, joka oli myös sellainen semi epämääräinen kokemus. Heti kun mallisto julkaistiin, kävin Helsingin liikkeessä kysymässä, voisivatko he myydä minulle speedyn tai neverfullin tuossa kuosissa. Vastaus oli ei voi ja siitä ei sitten keskusteltu. Kuukauden kuluttua kävin kysymässä, saisiko tuota printtiä tilattua liikkeeseen mitenkään. Ei kuulemma yhä edelleenkään ollut mahdollista. Kesällä sitten kävin vielä yhden kerran kokeilemassa onneani, ja kas kummaa, kuulemma Tahitienne oli koko kesän ollut tilattavissa, ja nyt oli vain viimeisiä kappaleita jäljellä. Eikä siinä mitään, sain kuin sainkin omani, mutta vähän töhö fiilis jäi siitä, etten ollut ilmeisesti tarpeeksi "hyvä" asiakas siihen, että kyseistä printtiä olisin saanut. Kuvastoa en edelleenkään LVltä saa, vaikka olen sitä pyytänyt. Siihenkään en tarpeeksi laadukas asiakas ole, saati siihen että ikinä mitään tarjottaisiin vaikka kuinka rahaa työntäisi puljuun. Tein kuitenkin palautteen saamastani huonosta ja saamastani erinomaisesta asiakaspalvelusta, ja Louis Vuittonilta soitettiin ja pahoiteltiin ja nyt ollaan sitten lähtöviivalla ja olen avoimin mielin taas. Jos kuitenkin sama meno jatkuu, siirryn sitten 2ndhandin pariin.
Mitä olen sitten seurannut keskusteluja facessa yleisesti siitä, kun ihmiset kertovat huonoja kokemuksiaan merkkiliikkeistä, olen aika pöyristynyt niistä vastauksista. "Olitko pukeutunut tarpeeksi näyttävästi? Ei missään Prisman vaatteissa nyt voikaan noihin liikkeisiin mennä", "Jos olet ujo ja arka niin kyllä sen myyjäkin aistii ja totta kai se näkyy palvelussakin", "Ettet vaan itse olisi ollut hankala asiakas". Asiakaspalvelutyötä aina tehneenä: Vaikka kuinka asiakas ärsyttää, ei voi mieltä osoittaa. Jos asiakas on arka ja ujo, niin mikä oikeutus se on vittuilulle ja liikkeestä pois hiillostamiselle. Jos asiakkaalla on ne "Prisman vaatteet", niin so what hän haluaa ostaa asusteen joka tuo luksusta siihen markettiasukokonaisuuteen, joten myy se ja tee hänelle ostokokemus, jonka hän haluaa mahd. pian uusia. 
Lol, ovimies katsoo että mitä ihmettä nyt oikein tapahtuu :D
Kuitenkin myös erinomaista palvelua on tullut, ja minun on pakko ylistää Chanelin liikettä Berliinissä! Menkää ihmeessä jos olette kiinnostuneita. sillä siellä on ihan erinomaista palvelua aina. Jopa silloin, kun kävimme ensimmäisen kerran vain katselemassa tuotteita, ja jopa sanoimme että nyt ei mitään osteta, saisiko nähdä laukkuja. Ja me saimme, vaikka siinä työtä myyjälle riittikin, kun joutui takahuoneesta hakemaan pussitettuja ja pakattuja laukkuja. Silti saimme hymyilyä ja katsella rauhassa. Toisella kertaa ostinkin kengät ja korviksrt, tällä kertaa mukaan tarttuikin vähän enemmän juttuja ja saimme yhä ihan mahtavaa palvelua kera shampanjan ja kaupantekijäisten. Nyt minulla on sitten oma myyjäni, jona puoleen käännyn aina kun Chanelilta jotain tarvitsen (paino sanalla tarvitsen). Chanel on ollut aina todella heposti lähestyttävä liike, joka puolella maailmaa on vaan voinut mennä katselemaan, koskaan ei ole tullut sellasta oloa että katseekka olisi hiillostettu pois. 
Hermesillä olen muutamaan otteeseen käynyt, palvelu ollut Saksan liikkeissä vähän nihkeää. Osittain siksi että olen katsellut pikkujuttuja, ja osittain varmaan siksi etten ole ollut mallistojen nimistä ihan perillä aina. YSL on myös tosi matalan kynnyksen paikka mennä, ja tykkään Saint Laurentin liikkeissä siitä että tuotteita on (hintoineen) esillä paljon. Osa tietty vitriineissä, mutta paljon on kenkiä ja laukkuja ihan oman käden ulottuvilla, ja Saksassa sekä Hong Kongissa ei ole ollut niitä ahdistavia ovimiehiäkään. MiuMiu on myös mukava liike vierailla, suosittelen! Japanissa rakastuin MiuMiun liikkeisiin, sillä ne olivat aina niin vaaleanpunaisia ja täynnä bling blingiä! Kannattaa siis vierailla ihan jo vaan esteettisen kokemuksen vuoksi. 
Louis Vuitton on tosi maakohtainen, siinä missä Suomessa liikkeisiin meno voi olla aika kuumottavaa ja ikävän monella on huonoja kokemuksia, muualla päin maailmaa on LVn liikkeet paljon avoimempia. Palvelun tasosta en sitten tiedä, kun mitään en ole ulkomailta tainnut koskaan ostaa. Suomessakin siis palvelua on myös saanut ja ihania myyjiä ja ostokokemuksiakin on! Ikävästi vaan se menee niin, että ne huonot jää helpommin mieleen.
Itse olen nyt sillä astenteella aina liikenteessä, että olen asiakas, joka haluaa tuotteen x, ja jos minuun suhtaudutaan nuivasti ja selkeästi pidetään alempiarvoisena kuin jotakuta muuta, sitten voi antaa olla. Jos sama toistuu, palautetta. Jos palaute menee kuuroille korville, sitten saa olla. Ei voi olettaa, että vain joku tietty eliittiryhmä ansaitsisi hyvää palvelua. Itse koen, että nimenomaan he, jotka pystyvät tekemään sen yhden luxostoksen ikinä, olisivat ansainneet sen että koko ostokokemuksesta olisi jäänyt hyvä muisto. Jos tarkoituskin on olla vittumainen, niin sittenhän tuotteen voi ihan rehellisesti ostaa käytettynä netistä edullisemmin. Kuitenkin ei tarvitse pelätä huonoa palvelua. Suurin osa kuitenkin on ihan ystävällisiä, ja ei kannata pelkojen tai ennakko-oletujsten pilata oman unelmien laukun tai unelmien kenkien ostoa. Myöskään mitään erityislaittautumista ei tarita.
Onko teillä erityisen hyvä tai erityisen huonoja kokemuksia kaupoista ja asiakaspalvelusta? 

maanantai 7. elokuuta 2017

*:・゚✧Paha epäeettinen ihminen✧・゚:*

Ajattelin tuossa Victoria's Secret -postauksessa jättää kokonaan kommentoimatta tuohon eläinkokeettomuus-kommentointiin, sillä kuten nyt loppujen viimeksi vastasinkin, niin kyseistä settiä on tullut jo joka ikiseen postaukseen, missä esittelen Victoria's Secretiä, YSL:ää tms meikkejä, jotka tulevat suurilta epäeettisiltä firmoilta. Kuitenkin, jälleen sen miljoonannen kerran, palataan tähän ikivanhaan eläinkoe asiaan. Olen kyllä feministi, yhteiskunnallisesti valveutunut, kasvissyöjä menossa kokoajan vegaanimpaan ja ympäristöaktiivi. Minä kyllä tiedän mitä siellä lihateollisuuden takana pyörii, olen tietoinen teurastuksesta prosessina samoin kuin eläinten tuotannosta. Olen tietoinen myös siitä miten isot monikansalliset yritykset polkee ihmisoikeuksia, eläin- ja ympäristöoikeuksia vielä enemmän. Olen tietoinen hyvin monesta maailman vääryydestä, ja pyrin omalla toiminnallani minimoimaan kaikkea pahaa, mitä maailmassa tapahtuu. Ihmisten tasa-arvo on kaikista eniten sydämelläni ja sen puolesta toimin aktiivisimmin. Sitten tulee ympäristö ja eläimet. 
Nyt sitten käsi pystyyn kaikilla anonyymeillä (ja nimimerkillisillä) siellä, kuka ei tee mitään epäeettistä ja käyttää vaan sellaisia tuotteita joiden taustat tietää. Tavallaan minua turhauttaa kirjoittaa tätä tekstiä, kun tiedän että ne pahimmat päänrääpijät häviää kuin pieru Saharaan kun kirjoitan asiatekstiä ja annan vastausta kysymykseen, ja sitten taas seuraavaan postaukseen jossa vilahtaa YSLin huulikiilto voidaan tulla sormella osoittamaan minun pahuuttani. 
Teillä suurimmalla osalla varmaan siellä on iPhoneja, iPodeja tai muita Applen tuotteita. Apple on yksi pahimmista ihmisoikeusrikkojafirmoista. Työntekijöille lupaillaan parempia työolosuhteita ja yrityskuvaa kiillotetaan, samalla kun Kiinasta etsitään kokoajan vain halvempaa ja halvempaa työvoimaa. Minun käytettyjen ja useita vuosia vanhojen Chaneleiden ostoa arvostellaan, samalla kun itse marssitaan siihen lapsityövoiman mekkaan H&M:lle. Koska onhan se nyt aika paskaa ostaa se laukku tonnilla, joka kiertää jälkeeni vielä useilla sukupolvilla, sen sijaan että ostetaan se orjatyövoimalla kasaan nikkaroitu yhdeksän euron rätti (Kärjistettynä). 
Tupakoitsijoita löytyy, tupakka se vasta onkin karsea bisnes. Siinä kärsii sademetsät ja ihmiset, ja Marlboro käärii seteleitä samaan aikaan kun yhä nuoremmat sairastuu keuhkosyöpään. Te tupakoitsijat pidätte tätä erittäin epäeettistä ja ekologista ja sairasta bisnestä pystyssä. Siinä ei paljon veganismi auta. Sama jos käyttää Starbucksia, McDonaldsia tai KFCtä, ostaa kotiin Coca Colaa tai Sodastreamin, tukee silloin aivan hirvittäviä ihmisoikeusrikkomuksia. 
Ja minulla ei ole mitään oikeutta syyllistää teitä. Enkä haluakaan koska se ei ole minun tehtäväni. Ei ole teidän tehtävä syyttää minua minun Victoria's Secretin ostoksista. Ihmisiä voi valistaa ja tietoa voi jakaa. Minulle voi sanoa, että kai tiesit että YSL testaa tuotteensa vielä eläimillä. Olen tietoinen siitä joo. Mutta samaan aikaan kun kirjoitatte sitä haukkumaviestiä minulle kirkkain silmin siitä iPhonesta, niin shame on you, ette ole yhtään sen parempia ihmisiä kuin minäkään. Minusta on pääasia, että edes yrittää ja tekee niitä pieniä tekoja. En minä blogiini raportoi kaikkea mitä minä täällä teen maailman parantamiseksi, koska teitä tuskin kiinnostaa jokainen reissu jonka olen auton/bussin/junan sijaan heittänyt kävellen, jokainen vegaanituote jota käytän ja jokainen kotimainen pienyrittäjän palvelu joka me ollaan meille hankittu. Besservissereitä kiinnostaa vain se yksi asia, johon voi tarttua. 
Ja muistutan jälleen, että minusta on ihanaa jos siellä moni rupeaa vegaaniksi, ympäristöaktivistiksi tai maailmanparantajaksi. Vegaaniutta ei kaada se juustokakun pala jonka joskus syö. Olet tehnyt jo ison asian siinä, että pääsääntöisesti suosit kasviperäistä. Et ole paska luonnonsuojelija jos lennät ulkomaille lomalle, jos muuten otat huomioon ympäristöasiat. Ja et ole eläinvihaaja, jos kaiken eläinkokeettoman kosmetiikan keskelle ilmestyy muutama Victoria's Secretin hajuvesi.

sunnuntai 6. elokuuta 2017

*:・゚✧Plussat ja miinukset✧・゚:*

💗Kun löytää sen täydellisen kukkakimpun. Olen aina ajatellut että olen vain ihan kamalan surkea kukkastenpitäjä, kun ne mynnähtää aina päivän sisällä. Nyt käytiin ostamassa kimppu ihan kukkakaupasta, ja tuossa se jo neljättä päivää voi hyvin.💗Rakkaan serkun ihanat hääjuhlat! 💗Kun saa aikaiseksi asioita. Olen saanut opparia kirjoitettua jonkun verran eteenpäin, ja uskoisin että kesän luppuun mennessä se on jo hienosäätövaiheessa. 💗Sinkkuelämää! Ihan paras sarja. Katsottiin myös Oitnb:n uusin tuotantokausi loppuun! 💗Pakko mainita vielä W.i.t.c.h.! Olen lukenut nyt kaikki ne lehdet mitä meikällä vaan on itselläni, ja se sarja nyt on vaan paras. Onneksi ne on tallessa kaikki, mutta noiden uusimpien numeroiden löytäminen on osoittautunut... haasteeksi. Joko niitä ei kenelläkään ole tai kukaan ei niistä luopua halua. Nyt sitten aloin lukemaan Princess Aita heti perään, joka sekin kyllä viihdyttävä sarja. 💗Kissa. Tuo kissa kyllä on tuonut niin paljon iloa ja lämpöä meille että ei mitään rajaa.💗Lähestyvä Berliininmatka. Josko kelit olisivat yhtä herkulliset siellä nyt kuin mitä ne olivat silloin viimeksikin. 💗Opin tekemään sangriaa nyt just niin kuin pitääkin, että maistuu auteettiselta. 💗Herkullinen ruoka. On tullut viimeaikoina käytyä kokeilemassa vähän erikoisempia ravintoloita, ja kotonakin kokkailtua kaikkea hyvää. 💗Hymyn huulille saa instatykkäykset kuviin, joita on tullut tosi monta nyt viimeisimpiin kuviin! 💗 Aika oman perheen kanssa. 
😡Pakko se vaan on vaikka ihmisiä ärsyttääkin. Nämä kelit! Mitä hittoa. Ja totta kai se sama kaava jatkunut, että kun olen pitkän koko päivän töissä, aurinko paistaa ja on "hellettä", ja nyt näin aamuvuoroissa ja vapailla sataa vettä ja on kylmää. Kiitos tästä. 😡Berliininmatkassa on se huono puoli, että pitää jättää kissu kotiin. Ja hoitaja täällä sille on tietenkin, mutta meille tulee ikävä! 😡Chanelin laukku jonka osto oli suunniteltu, ja saa sitten varatessa kuulla ettei kyseistä mallia enää edes valmisteta... 😡Kirppispöydän varaaminen on kyllä sellainen työmaa... Ja en todellakaan enää rupea tuohon facekirppisrumbaan. 😡Väsymys. 😡Ja vähän aikaansaamattomuuskin vaivaa. Oppari voisi olla jo melkein valmis jos vähän reippaammalla tahdilla tekisi. 😡Säät haittaavat myös asukuvailua, mutta onneksi olitte myöntyväisiä peilikuviin, ettei ihan täysin tarvitse blogia lomauttaa. 

perjantai 4. elokuuta 2017

*:・゚✧Victoria's Secret haul✧・゚:*






Oops @Victoria's Secret. En vaan voinut itselleni mitään alennuksille. Victoria's Secret on kyllä niin pirullinen paikka kun kaikkea söpöä ja ihanaa sitä vaan löytää joka kerta. Nyt piti sitten jättää passikotelo, hajuvesi ja yksi toinen pussukka hyllyyn odottelemaan kun totesin että ei tule kesää jos kaikki mieliteot vaan lähtee toteuttamaan. Mukaan tarttui matkakokoisia hajuvesiä, kaksi PINKin bodymistiä, pikkareita (ei kuvassa, haha!) sekä söpö meikkipussukka matkoja varten. Tuo PINKin pinkki hajuvesi on aivan ihana, olen ihan rakastunut siihen.
Olettekos te tehneet ihania löytöjä alennusmyynneistä? 

keskiviikko 2. elokuuta 2017

*:・゚✧Black flowers✧・゚:*

Jej asukuvainspis on täällä taas, ja pääsen jälleen esittelemään päivän asua. Oikeastaan toissapäivän asua, sillä eilen olin koko päivän muuttoapuilemassa, ja täytyy sanoa että Kallion alueella muuttaminen on tosi kätevää, sillä avuliaita ihmisiä oli ihan runsain mitoin! Kiitos siis kaikille jotka meitä autoitte, haha! 
Maanantaina oli tarkoitus lähteä käymään saaristoristeilyllä, mutta huhhuh kun keli iski taas sateeksi, niin päädyttiin sitten vaan kiertelemään outletteja sekä käymään sushilla. Ihan vaan vinkkinä, pääkaupunkiseutulaisten kannattaa käydä syömässä Tikkurilan Hao Kingissä. Aivan paras sushibuffetti hinta-laatusuhteeltaan, aivan oma lemppari. 

 Top: Delyle Noir, bag, shoes: Chanel, necklace: Swarovski

Tämä on välistä aika toivotonta, kun kokeilee saada vaatekaapin vaaleaksi. Ja sitten sitä vaan yllättäen huomaa kaiken olevan mustaa! Noh, sentään vaaleat farkut. Välillä on ihan kivaa pistää vaan farkut ja paita päälle, ja yrittää luoda sitä pientä vivahdetta asuun asusteilla. Nuo sandaalit ovat kyllä jääneet aivan sikavähälle käytölle nyt, sillä en halua ihan joka sadesäällä näitä pilata. Nytkin tietysti alkoi satamaan heti kun keskustaan pääsin, ja sainkin sitten juosta kiireellä ostamaan sateenvarjoa, kun hölmönä sen kotiin jätin. Opetus itselle onkin, että ilman sateenvarjoa vaan _ei_ lähdetä ulos tänäkesänä.
Mitäs te tykkäätte tästä asukokonaisuudesta?

tiistai 1. elokuuta 2017

*:・゚✧Huora✧・゚:*

Ihan tähän postauksen alkuun voisi tehdä pienen mietteen siitä, kuka periaatteessa saa edes käyttää kyseistä sanaa. Minusta tämä on aika yksinkertaista: Jos olet seksiä myyvä (nais)henkilö, saat vapaasti käyttää sanaa. Jos et, et käytä. Simppeliä, eikö? Mutta siitä huolimatta, varmasti jokainen teistäkin blogini lukijoista, jos olette naispuolisia, olette jossain vaiheessa elämäänne saaneet kuulla tämä sanan osoitettuna juuri teille. Ja siksipä nyt kirjoitankin tämän postauksen, koska itse olen niiin fed up tämän kanssa.
Oma henkilökohtainen historiani kyseisen sanan parissa on pitkä. Huorittelu alkoi jo ala-asteella (!!!), koska haluttiin vaan haukkua jollain. Yläasteella meininki jatkui, koska pukeuduin lolitaan. Totta kai erilaisesti pukeutuvat ärsyttää, triggeröi ja suututtaa. Siispä saa heitä kiusata, ja mikäpäs sen nokkelampi haukkumanimitys olisikaan kuin huora. Aikuisiällä olen ollut asiakaspalvelutehtävissä, ja asiakaspalvelussa välillä joutuu ikäviin tilanteisiin, joista tietyntyyppisten asiakkaiden on helppo päästä pois kohdistamalla kyseinen nimitys sinuun. Kirjoitinkin pitkän rantin facebookkiin ja blogiinikin siitä, kun ihan vähän aikaa sitten kun kuljin kaupungilla Resexxyn lyhyessä mekossa, sain kuulla huorittelua niin mies- kuin naispuolisiltakin ihmisiltä kaupungilla. Suomessa 2017. Ja netissä se on helpointa ikinä, kun joku tyyppi vaan ärsyttää, jollakulla menee hyvin, joku on kaunis, joku on ruma, joku on menestynyt tai sitten ei-menestynyt, huoria kaikki yhtälailla. 
Tavallaan pitää muistaa ajatella, että huorittelu on ihan sitä samaa kastia kuin homottelukin. Jos joku heittää kyseisen kortin pöytään, tiedät jo olevasi voittaja. Perusminäni antaa olla, en jaksa alkaa pelaamaan pulujen kanssa shakkia, vaan annan olle, mutta feministiminäni vaatii asiaan puuttumista. Homottelun ongelmallisuuteen on onneksi jo tajuttu puuttua, ja kyseistä toimintaa harrastaa lähinnä vain jonnet ja elämämkoululaiset. Huorittelu ikävä kyllä koetaan yhä edelleen oivana keinona häväistä ja halventaa nainen, ja sitä ei pidetä ollenkaan niin ikävänä ja montaa osapuolta loukkaavana heittona. 
Kuten jo alussa sanoin, huoraa sanana periaatteessa saa käyttää vain he, jotka myyvät seksiä. Tämä on fine ja tämä voi olla voimaannuttavakin termi heille. Vähän sama kuin tummaihoiset saavat kyllä käyttää n-sanaa itsestään jos haluavat, mutta me valkoiset emme. Tai transsukupuoliset t-sanaa, me cissukupuoliset emme. Koska emme vaan voi. Ja valkoinen cissukupuolinen heteromies ei _todellakaan_ voi huoritella. Ikinä. 
Ehkä kaikista parasta, mihin myöskin valitettavan moni nainen on saanut törmätä, on vonkaaminen ja sen seurauksena huorittelu. Jos nainen on seksuaalisesti aktiivinen, on hän ihan instant huora. Jos taas nainen ei ole aktiivinen ja kieltäytyy kaikenmaailman kik-messengerhäröilyistä, on hän silloin pihtarihuora. 
Mitä nyt somen kautta olen seurannut joitain tyyppejä, jotka tykkäävät laittaa nettiin paljasta pintaa, olen aika järkyttynyt siitä setistä mikä tulee heille. Ihmiset, niin miehet kuin naisetkin, haluavat katsella alastonkuvia, haluavat löytää sitä matskua mikä koneella katsotaan yleensä incognito-tilassa. Ja tuntuu siltä, että joillekin miehille tulee yllätyksenä, että jonkunhan sitä pokea on tehtävä. Ja ne ovat ihan oikeita, eläviä ihmisiä. Toiset haluavat ostaa seksipalveluita, ja yllätys, sielläkin on taustalla ihan ihkaeläviä ja tuntevia ihmisiä. Ja sitten voi luoja kun joku niitä palveluita tarjoaa, lähtee miehet, jotka oletettavasti ovat niitä suurempia kuluttajia tälle tietylle materiaalille ja palveluille, rynnäköllä haukkumaan ja huorittelemaan näitä naisia. Jotka nyt sitten tarjoavat tissikuvia snapchatissa tai laittelevat privana videomatskua. Sitten löytyy myös oma ryhmänsä näistä teini-ikäisistä tytöistä, jotka kokevat myös oikeudekseen käydä huorittelemassa, mutta tässä ehkä taustalla on joku muu agenda kuin miesoletetuilta osapuolilta. 
Henkilökohtaisesti minua naispuolisista on kyseisellä sanalla haukkunut vain ja ainoastaan teinitytöt. Tähän syyksi veikkaan vaan jonkun esittämisen tarpeen tai ihan puhtaasti kateuden/huonon itsetunnon paikkaamisen. Somessa kun instakuvia olen seuraillut, ja niihin tulleita kommentteja, vaikkaan että puhtaasti se että jollakulla on fiilis postata puolialastomia kuvia itsestään nettiin, saa ne joilla ei ole siihen halua varpailleen, ja sitten käydään tykittämässä inhottavaa settiä. (NOTE: En sano että alastonkuvat yms olisivat mikään hyvän itsetunnon tae tai tila, johon meidän kaikkien tulisi pyrkiä. On omakin itsetunto tosi jees mutta en silti pistäisi mitään härskiä itsestäni nettiin, koska en halua. Ne jotka haluaa saavat sitä harrastaa vapaasti ja ilman halveksuntaani. ) Miesten puolelta tulevaa haukkumista ja syyttämistä en vaan voi käsittää. Samat tyypit jotka iskee todella ala-arvoista, rumaa ja ilkeää tekstiä kuviin instagramissa, ovat toisessa kanavassa sitten taas vinkumassa privakuvia ja videoita. Logiikka? Yhteenvetona siis: Lyhyt hame, paljastava kaula-aukko, viisaus, tyhmyys, seksuaalinen aktiivisuus tai epäaktiivisuus, isot tissit, varakkuus, kauneus tai rumuus ei tee kenestäkään huoraa. Vain palvelun myyminen ja silloinkin vain asianomainen saa kutsua itseään tällä termillä halutessaan. Ja toinen pointti tässä tekstissä on se, että keksikää nyt hemmetti vieköön jotain parempia haukkumasanoja. 

Tällaista vähän syvällisempää aihetta tällä kertaa. Fakta on se että olen vain niin kyllästynyt tähän naisten mollaamiseen ja halveeraamiseen, mitä yhä edelleen on. En jaksaisi jotenkin ajatella, että vielä tähän maailmanaikaan joudutaan vielä kuuntelemaan tällaista. Ja just se, että oli ne vaatteet päällä tai ei, niin aina sitä samaa settiä saa kuunnella. Kommentoikaahan te alas millaisia kokemuksia teillä on asiasta, ja miten tämä teksti iski. Oletteko samaa mieltä vai eriä? 

maanantai 31. heinäkuuta 2017

*:・゚✧Äärettömästi✧・゚:*

Vielä ehtii postausta heittää tämänkuun puolelle! Juuri kun vähänaikaa sitten tein postauksen koruista, että korut eivät ole se the thing minulle, yllätti rakas aviomieheni minut jokunen aika sitten. Oltiin menossa ihan vaan asioille keskustaan, kun hän ehdottikin, että mentäisiin shampanjalle Kiilaan (Kiilassa on muuten tosi hyvä valikoima shampanjoita lasihintaan, eli jos on kiinnostusta maistella erilaisia lajeja muttei halua maksaa ihan hulluja kiskurihintoja, suosittelen käymään!).
Siinä sitten hetken kuluttua olikin pöydällä nenäni edessä kaksi lasia Lansonia ja Swarovskin pieni lahjapussukka. Vaikka tosiaan en ole mikään koruihminen, niin silti, tuli heti sellainen (positiivisen) jännityksen olo, että mitähän ihanaa tuolta pussista paljastuu! 

Ja aivan ihana, ruusukultainen ääretön-kaulakoru. Tuo alin detailikuva on vähän kökkö, mutten vaan ulkona saanut sellaista napsittua kun oli niin valoisaa. Tuo koru on vaan niin kaunis, ja se ajatus siinä taustalla oli myöskin mitä ihanin: Rakkautemme on ääretöntä. Tällaiset korut onkin sitten asia erikseen, jossa on joku pointti taustalla. Swarovskilla nyt ylipäätään on omaan silmääni tosi nättejä koruja, sormukset varsinkin ovat kauniita. 
Mitä te tykkäsitte tästä korusta? Ovatko korulahjat tosi jees?