tiistai 31. lokakuuta 2017

*:・゚✧Naiset pois keittiöstä ja töistä✧・゚:*


Minä ihailen menestyneitä naisia. Viimeisin misogynistinen heitto Kari Aihisen suusta sai minut näkemään punaista, samalla kuin näkemään sen valitettavan faktan, ettei naisia ole johtavissa asemissa juurikaan. Oikeasti, kun alkoi miettimään ketä johtavia naisia meillä täällä Suomessakin on, vaikka Suomessa tasa-arvo on ihan priimaluokkaa. Ja miten ahdistavaa sekin on, että minä olen lähinnä tittelillä vaimo, (all respect Chrisu, olen mielellään "tunnettu" vaimonasi💖) en se mitä minä teen tai tulen saavuttamaan, jos tulen.

Ensimmäinen naiseuden mukanaan tuoma iso ongelma tuli viimeisimmässä työpaikassani. "Ai olet naimisissa, noh, milloinkas on niitä lapsia sitten tulossa, vai joko on pullat uunissa?". Kas kummaa työni ei sitten jatkunutkaan. Kollegan kanssa jutellessa, oli hänkin saanut aikaisemmin työpaikastaan julmaa kuittailua, kun jäi äitiyslomalle. Itkin miehelleni kotona, miten epäreilua se on. Oma asemani työelämään pääsyssä on todella vaakalaudalla sen olettamuksen nojalla, että naiset ne nyt vaan lisääntyvät, varsinkin kun pääsevät naimisiin. Sehän ei tule kysymykseenkään että nainen jäisi tahallisesti tai tahtomattaan lapsettomaksi, tai niitä lapsia tehtäisiin avioliiton ulkopuolella. Ok, nuori nainen on aina huonommassa asemassa työpaikan suhteen kuin nuori mies, koska saattaahan sitä nainen päästä naimisiin työsuhteen alettua. Työmarkkinat eivät suosi naisia monellakaan suunnalla.

Aihisen mukanaan tuoma keskustelu oli surullista seurattavaa. Kuinka kommenttiosiot täyttyivät naisten vähättelyllä ja kaikki pistettiin sen piikkiin kuinka "femakot nyt suuttuvat kaikesta". Minusta tuohon haastatteluun tiivistyi paljon vääriä oletuksia, jotka kertovat vaan siitä että this is mens world. Yhä edelleen.

1. Kaikki eivät halua eikä saa lapsia. Lapset ja lapsettomuus on sellainen naisten riippakivi ettei mitään rajaa. Lapsia pitäisi synnyttää ja tehdä mutta samaan aikaan nainen on miehen ja valtion lompakolla elävä loinen, työnantajien pahin painajainen kun kehtaakin jäädä äitiyslomalle ja vanhempainvapaalle ja vaikka ties mitä. Jos niitä lapsia ei hankita tai ei saada, ollaan epäkelpoja yksilöitä kun ei synnytetä veronmaksajia valtiolle. Tahattomasti lapsettoman kannalta on pelkkää tuskaa kuunnella sitä kuittailua ja kyselyä töissä. After all, hankki lapsia tai ei, nainen on riesa työmarkkinoilla, ja riesa kotona ollessa.

2. "Fysiikan lait", eli siis... Nainen ei pärjää nopeatempoisessa työelämässä mutta mies pärjää. Ok, tarvitseeko tähän sanoa mitään? Ihan kuin se kokin ammatti olisi jotenkin maailman hektisin ja kiireisin. Kas kun itse tunnen monia naisia jotka ovat hyvin, hyvin hektisissä töissä, joissa laitteet kehittyy, joissa joutuu koko ajan opettelemaan uutta ja joissa joutuu olemaan korkeasti koulutettu. Tietty ihan freshiä näkökulmaa tähän sovinismiin tuo tuo aspekti, että naisen kuuluisi olla pois keittiöstä. 

3. No kukas ne lapset sitten hakee pois päiväkodista jos ei äiti? Lapsethan jää sinne dagikseen jos mamma itsekkäästi on uraa luomassa. Voi jessus sentään, tämä loukkaa jo vähän miehiäkin. Ei oma mieheni ainakaan olisi niin pässi, ettei omia lapsiaan tunnistaisi päiväkodin pihalta. Kyllä kai miehetkin osaa omat lapsensa noukkia kotiin. Ja kyllä moni nainen käy töissä ja hoitaa lapsensa hyvin. Tästä päästäänkin aasinsiltana kohtaan yksi: Jos naiset jäisivät kotiäideiksi, marmattaisivat miehet siitä, kuinka naiset vaan "lepäilee" siellä kotona ja miesten lompakoilla ravaavat alvariinsa. 

Olin todella pettynyt siitä, että keskustelu toi mukanaan sen, että miehet oikeasti ovat sitä mieltä että naisista on vain sihteereiksi ja siivoojiksi ja toimistotöihin. Ei "oikeisiin" töihin tai varsinkaan mihinkään fyysistä voimaa vaativiin duuneihin. Itsekin olen ollut töissä, jossa piti nostella painavia asioita, ja paljon sitä sai kuulla, että eikö joku mies voisi tulla tekemään. Ja olen kuullut myös kommenttia kun koulutuksestani olen kertonut, että "Ihan kelpo sihteerihän sinusta tulisi" yms. On jotenkin kurjaa, että naisen asemaa työelämässä vähätellään, ja kuten näkyykin, ei naisia juurikaan päästetä menestymään. Tavallaan se fakta surettaa itseäkin, kun tietää, ettei tässä tulla uralla etenemään ja se, että töihin pääsystä joutuu taistelemaan.

Perus disclaimer lisättävä, etten todellakaan väheksy sihteereitä tai henkilöitä, jotka eivät edes halua edetä uralla ja menestyä. En väheksy _mitään_ työtä, ja vihaan koko sydämestäni sanaa paskaduuni. Kun ei sellaista paskaduunia oikeasti ole olemassakaan. Itsekin tehnyt vaikka jos minkälaista hommaa elämäni aikana, ja esimerkiksi kaupassa hyllyttäminen oli oikein mukava kokemus ja haha, voisin yhä mennä tekemään sitä. Itse vaan näkisin itseni sellaisena uraihmisenä, ja ne karut faktat siitä, että satun omistamaan kohdun ja yhteiskunnan asenteet ovat musertavia. Ehkä tässä vuosien varrella ihmisten asenteet ja työelämän rakenne muuttuu positiivisempaan suuntaan!

19 kommenttia:

  1. Juuri nämä samat asiat saavat mutkin näkemään punaista! :s Tuntuu, että täytyy taktikoida työelämässä ihan valtavasti, jos meinaa lapsia hankkia ja ilman niitäkin. Näen myös samalla tavalla kuten sinä niin itseni "uraihmisenä" ja esimerkiksi kehittyminen & eteneminen töissä on mulle niitä motivoivia juttuja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, just toi et joutuu työelämää varten tekemään jonkun sotasuunnitelman on ihan väärin :( Tsemppii sulle kaikkeen, sust onkin kyl saanu superahkeran ja motivoituneen kuvan blogin kautta!

      Poista
  2. No joo, semmosta turhaa väheksyntää sukupuolen vuoksi! Onneksi kukaan ei minulta ole noita lapsia kysellyt ja jos työsuhde ei olisi sen takia jatkunut, olisi jo liitolla menossa juttu syrjinnästä. En jäisi kyllä hetkeksikään kuuntelemaan tollasta. Mua eniten harmittaa se, että vaikka kuinka osaava tai koulutettu on, niin ne työt vaan nyt jaetaan jollekin 'pätevämmälle' eikä oikeen koskaan saa sitten mitään sellaista missä olisi mahdollisuuksia yletä. Itse olisin valmis kouluttautumaan ja opiskelemaan ja tekemään kovan työn päästäkseni korkeampaan asemaan, mutta koska ala jolla olen on jo aivan ylityllistetty, on kilpailu vain koulutustaustalla ja työvuosilla poukkorointia. Eli koska kaupan alalla olen vielä näinkin nuori, voi niitä ylennyksiä toivoa sitten ehkä 30-40 vuotiaana :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tosi ihana kuulla ettet sä oo törmänny tollaiseen. Oli miten oli, lapsiasioista uteleminen on _aina_ väärin. Ihan aina.
      Ihana kuulla kans et sul on tollanen motivaatio! Tsemppiä sulle kans urakehitykseen! <3

      Poista
  3. Muuten ymmärrän, symppaan ja suurelta osin komppaan, mutta tämä tökkäsi: "Tavallaan se fakta surettaa itseäkin, kun tietää, ettei tässä tulla uralla etenemään ja se, että töihin pääsystä joutuu taistelemaan."

    Se ei todellakaan ole "fakta", ettet sinä, tai kuka tahansa satunnainen nainen, tulisi uralla etenemään. Noin ilmastuna kuulostaa siltä kuin naiset eivät voisi vaikuttaa uraansa omalla panoksellaan juuri ollenkaan ja siitä en ole samaa mieltä. En kuitenkaan kiellä, etteikö eteneminen olisi naisille usein samantasoisesta pätevyydestä kilpailevan miehen kanssa huolimatta vaikeampaa. Työpaikasta joutuvat muuten myös miehet taistelemaan, vaikka tietyt työllistymistäkin haittaavat ennakkoasenteet ovat lähinnä naisten riesa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viittaan ite siis siihen tuolla lauseella, että minä en tule etenemään urallani ihan sen alavalinnan tiimoilta. Sosionomit ei urallansa etene, ilman että siihen vaadittaisiin yliopistotutkinto tai korkeampi amk-tutkinto. Se tietty onkin jo taas motivaatio- ja jaksamiskysymys hakeeko jatko-opiskelemaan, mutta meinaan että sellaista "Teit työsi hyvin, nyt etenet"-meininkiä on hyvin hyvin harvoilla työpaikoilla sosionomien keskuudessa.

      TIetenkin naisetkin voivat edetä urallaan ja panostaa uraansa, ja onhan menestyneitä naisia. EI vain hurjan paljoa, jos riviin pistetään kaikki menestyneet miehet. TOtta toi, että noi tietyt ennakkoasenteet pitäis heittää jo romukoppaan.

      Poista
  4. Todella asiaa taas sun suusta Saga! Tuo lasten hankkimisasiaan puuttuminen sekä vähättelevä kohtelu saa mut oksentamaan! Työskentelen tällä hetkellä suureksi osin keski-ikäisten miesten kanssa ja jatkuvasti saa kuulla hyviä "vitsejä" aiheesta. Vaikka en onneksi itse noin radikaalisti ole koskaan tuota kokenut, kaikki nämä tarinat on jo liikaa! Nykyään voi ihan mieskin jäädä lapsia hoitamaan ja JOS joskus sattuisin lapsia saamaan se todellakin olisi 50/50 se töistä poissaolo. Positiivista on, että tuollaisella asenteella varustetut sovinistit vähenevät jatkuvasti mutta voi jessus...

    Saga, usko itseesi! Oot niin rohkea, ihana nainen, että susta voi todellakin tulla mitä vaan - meistä kaikista niin voi kun vaan halutaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ÄÄääh ärsyttää sun puolesta. Mulla noita lapsikommentteja on tullu lähinnä vaan naisilta. Miehet ei onneks oo heitelly tollasia kommentteja. Ja nimenomaan. Toivottavasti tosiaan tää fiksuuntuminen olis laajeneva ilmiö et kaikki tollaset tyhmyydet jäis pikkuhiljaa pois kokonaan.

      Kiitos <3 Ihanasti sanottu! Oot niin oikeassa :)

      Poista
  5. Todella hyvä kirjoitus! Naisten syrjintä työpaikoilla sukupuolen vuoksi on suuri ongelma, jolle kuuluisi tehdä jotakin :/

    VastaaPoista
  6. Hyvä teksti! Tää koskettaa jopa vähän itseänikin, kun koulutukseni päälinja on (varsinkin Suomessa) niin miesvoittoista. Oon sitä pariin otteeseen läheisille puhunutkin, että täysin mun koulutusta vastaavaa työtä en hyvin todennäköisesti tule Suomesta koskaan saamaan, koska ala on niin pieni ja se vähä tila täytetään miehillä. Mulla onkin tässä koko ajan sellainen pieni "uhma" päällä, että haluaisin vaan niin näyttää kaikille että kyllä naisetkin tällä alalla pärjäävät :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana et tykkäsit tästä tekstistä!

      Toi uhmo on kuule vaan hyvästä! Nyt meet ja näytät ettei sun töissä tartte olla mies pärjätäkseen. Tietty se on helpommin sanottu kuin tehty, tosiaan jos haastattelutilanteissa suositaan lähtökohtaisesti miehiä :(

      Poista
  7. Hyvä postaus, mukava kun jaoit ajatuksia! :) Miuta riepoo kanssa tuo lapsiasia - siis mikä muka oikeuttaa ulkopuolisia puuttumaan muiden lasten hankintaan? Meillä on yksi 4,5v lapsi, eikä haluta enempää. Olin 22 vuotta kun saatiin tämä meidän ainokainen ja silloisella työpaikalla sekä muuallakin vähän väliä sai kuulla että "jokos on toinen tulossa", "kannattaa tehdä kaikki lapset putkeen, niin ei tarvi vaippaikää elää toista kertaa", "kyllä se toinen ja kolmas lapsi menee siinä sivussa", "pitäähän lapsella sisarus olla" / "pitäähän teidän lapselle sisarus laittaa alulle" jne jne. Muksu taisi olla hurjat kolme kuukautta kun alkoi ensimmäiset kyselyt. :O Miusta lapsen pitää olla haluttu ja vaikka lapsi olisi toinen, niin ei saisi mennä "siinä sivussa", vaan myös hänelle pitäisi olla tarpeeksi aikaa ja huomiota. Se, että lapsella pitää olla sisarus ei ole minusta hyvä syy hankkia toista lasta, jos toista lasta ei muuten haluaisi.

    Ja toinen juttu mikä riepoo on se, että aina oletetaan äidin hoitavan kaikki lapseen liittyvät asiat ja kaikki vaikkapa hoitoon liittyvät asiat soitellaan miulle, jos en ehdi puhumaan ja kehotan soittamaan miehelle asian sopimiseksi niin soittaja vastaa, että hän soittaa sitten eri aikoina myöhemmin miulle uudestaan. Vaikka asian saisi heti sovittua toisen vanhemman kanssa. Epäreilua miusta miestäni kohtaan, kun olemme molemmat tasaveroisia vanhempina ja hänkin oli kotona lapsen kanssa jonkin aikaa, kun menin takaisin töihin lapsen ollessa 10kk. Meitä on niin erilaisia, että on typerää niputtaa kaikki samaan ja yleistää, että niitä mukeloita sit tehdään useampi ja nainen on se joka aina jää kotiin. Steriloimislaki kans pitäisi muuttaa nykyaikaa vastaavaksi, kuten muissakin Pohjoismaissa. Pieni avautuminen, kiitos ajatuksia herättävästä tekstistä! :D :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi ihana saada tällainenkin näkökulma. Joo, ihan sairasta. Omakin kaveri kun sai lapsen, alettiin jo heti kärttämään että milloinkas se toinen tulee. Ihan kuin se muka kuuluu kellekään, ehkä sitten kerrotaan jos ja kun se toinen on tulossa. Äh, inhottavaa ja naivia tollanen ajattelu.

      Ja jep! Voin vaan kuvitella. On tosi myrkyllistä miestenkin kannalta, että alennetaan ja koetaan, ettei mies osaa _mitään_ lapsenhoidollisia asioita. Jos meillä joskus on lapsia, on niiden hoitaminen kyllä meidän molempien homma. Ja oon samaa mieltä tost steriloimislaista, suomessa se on ihan naurettavan korkea ja tiukka.

      Ihana kun jaksoit kommentoida tän kommentin! Tosi mielenkiintoinen saada "lapsellisen" kokemuksia :)

      Poista
  8. Hyvää tekstiä Saga.<3 Itselläni kun on alunperin alla miesvoittoinen ammatti niin tuota syrjintää niin itse työhön pääsyssä kuin palkka-asiossa yms on jouduttu kokemaan..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No joo sun tilantees se on varmaan just korostunu oikee! Kiitos, kiva et tykkäsit ^_^

      Poista
  9. Hyvä teksti!
    Näin uralla jonkin verran edenneenä naisena:

    1. Se on mahdollista, mutta pitää muistaa ettei mikään tule ilmaiseksi. Miehillekään.

    2. Kuitenkin nuorena naisena saa varautua tekemään töitä vieläkin enemmän. Jälkikäteen vasta olen tajunnut, miten isolla etumatkalla monet miehet työuralle lähtee.

    Jokainen sukupolvi naisia kohtaa uusia haasteita: lasikattoja on paljon rikottu, mutta kulttuurin ja yhteiskunnan rakenteet valitettavasti asettaa meitä huonompaan asemaan yhtä paljon kuin yksittäisten ihmisten asenteet (jotka usein tulee sieltä kulttuurista).

    On tärkeä muistaa, että naisilla on itsellääkin vaikutusmahdollisuuksia. Näytetään, että me osataan asiamme. Rikotaan niitä stereotypioita. Tuetaan muita naisia ja autetaan heitä eteenpäin aina, kun siihen on mahdollisuus. Pidetään puolemme.

    Ja annetaan omalla esimerkillä omille lapsille (jos niitä siis saadaan/halutaan) tasa-arvoisempi roolimalli.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos <3

      Jep, en mä väitä etteikö miehetkin töitä joutus tekee uralla etenemiseen. Oma mieskään ei ole saanut työpaikkaansa kuin manu illallisensa, töitä on joutunut tekemään sen eteen. Jotenkin vaan tuntuu, että kuten sanoitkin, naisena saa paiskia duunia ihan törkeän paljon enemmän.

      Kaikki menestyneet naiset joita olen tavannut, ovat joutuneet ottamaan sellaisen kylmän ja kovan roolin. Muuten ei kuulemma pärjää. Ja musta jo se on tosi surullista ja aika kamalaakin :( Varsinkin kun itse ei sellaista haluais ottaa.

      Ja tosi viisaita sanoja <3 Just näin! Kiitos tästä kommentista<3

      Poista
  10. Munkin mielestä on oikeesti surullista, että ihmiset ajattelevat tuolla tavalla :/ Mä en oo koskaan ollut mikään menestyjä ihminen tai sillee, että haluaisin menestyä. Haluan toki kehittää itseäni ja suurin unelmani on sosionomin ammatti, mutta mistään johtaja ammatista en haaveile. Mun mielestä menestys on kuitenkin vähän sillee miten itse tuntee, että on menestynyt. Jollekki se on ihan joku tavallinenkin työ. Mun mielestä naiset pärjää ihan yhtä hyvin kuin miehetkin työssä kuin työssä. Monet miehet ei taas pärjää/pärjäisi välttämättä monissa naisvaltaisilla aloilla ;) Ehkä hölmösti sanottu, mutta kuitenkin niiden kommentoijien kannattaa myös itse miettiä tuotakin kantaa.

    Kiva kun kirjottelit taas hiukan syvällisempää tekstiä :) Mä vihaan myös sanaa paskaduuni, ihan inhottaa koko sana ja mikä ihme on edes paskaduuni? Kaikki työ on arvokasta ja tärkeää. Kuka muuten sun ruuat hyllyttää ja myy ne sulle? Entä kuka siivoaa sun työpaikan tai myy sulle mega-aterian? Niinpä :D

    VastaaPoista